Loma-ajat uusiksi

Minusta on korkea aika muuttaa koulujen loma-aikoja. Opettajat erityisesti valittavat sitä, miten oppilaat ovat toukokuussa levottomia ja väsyneitä 🙇‍♀️ 🙇. Kyllä tämän asian näkee muutkin, kun avaavat silmänsä.

Entäs, jos lomat olisikin toisin?
Jos huhtikuun lopussa olisikin 3-5pv:n miniloma. Koulua jatkettaisiin sitten kesäkuun 10:n päivään. Ja koulu alkaisikin vasta viikkoa nykyistä myöhemmin elokuussa.
Huhtikuun lopun loma antaisi voimia jatkaa lukukauden loppuun. Kesäkuun alkupäivät ovat viime vuosina olleet aikamoisen viileitä. Ja, mikä estää viemästä oppitunteja mahdollisimman laajasti ulos?! Se tekisi kaikille hyvää!
Toisaalta viime vuosina elokuussa ovat usein olleet kesän helteisimmät päivät. Toki muutos lyhentäisi hiukan myös muutenkin lyhyempää syyslukukautta, mutta toisaalta, se syksyn pimeys tuntuu vaikuttavan myös oppilaiden jaksamiseen.

Toki huhtikuun lisäloma aiheuttaisi erityisesti pienempien koululaisten kohdalla tilanteen, jossa tarvitaan muiden järjestämää toimintaa, joka antaisi mielekästä tekemistä ja varmistaisi esim. tarpeellisen ruokailun.  Mutta, tässä järjestöjen luvatussa maassa se tuskin on ongelma!

💭 Mitä sinä tuumaat asiasta?

Ei vanhankaan suu ole hiekkapaperia

Tässä kieltojen ja valvonnan luvatussa maassa on myös useimmissa palvelutaloissa kielto nauttia alkoholia. Enkä puhu mistään kännäämisestä! Myös monella iäkkäämmällä on kotonaan ollut ainakin omina juhla-aikoina (osalla kerran päivässä) ruoan kanssa tapana nauttia lasillinen viiniä tai olutta. Mutta. erilaiset valvojat ovat katsoneet useimmissa palvelutaloissa, että ei se semmoinen nyt millään passaa.
Millä ihmeen oikeudella aikuiselta ihmiseltä kielletään tämäkin pieni ilo?

Jos mä joskus joudun johonkin palvelutalontekeleeseen menemään, menen vain paikkaan, jossa sen punaviinilasillisen saan, jos niin haluan. En mä  kotonakaan sitä päivittäin nauti (voisin nauttia, jos budjetti kestäis), mutta hyvän ruoan minulle kruunaa lasillinen viiniä. En ymmärrä, että joku tyyppi jossain voi tässä asiassa määräillä minua. Monen iäkkään ilot ovat varsin pieniä, joten ei nyt olla pipo niin kireällä, että tehdään pienestä ilosta iso ongelma.

 

Mikä on kohtuullinen tulo?

Kun tässä yks jos toinenkin taho vaatii lisää palkkaa ja varmasti ainakin omasta mielestään perustellusti, tulee mieleen kysymys: Mikä on kohtuullinen tulo?  Eli, paljonko ihmisen tulisi saada tuloa, että selviytyisi arjen normielämästä?

Tämä on vaikeampi kysymys kuin ensin tulee ajatelleeksi. Toiselle 1500€/kk on riittävä ja sillä pärjää hyvin. Toiselle 3000€/kk on minimaalisen pieni ja sillä ei meinaa millään pärjätä. Aika iso asia on tietenkin vaikkama mahdolliset lainat ja se, paljonko ihmisiä on sitä samaa tuloa käyttämässä. Mutta, jos ajatellaan tässä ihan vaan yksineläjää. Paljonko pitää jäädä käteen rahaa, kun asumismenot on laskettu pois? Mikä on se summa, jolla kaiken muun voi kohtuullisesti maksaa?
Näitä aatoksia tuli mieleen toisaalta omaa tuloa katsoessani, mutta kuunneltuani muutamaa varsin hyvätuloista ihmistä, jotka valittavat, ettei millään taloudellisesti pärjää…

Miten se on niin vaikeaa?

Viime aikoina on saatu toistuvasti kuulla, miten vanhustenhoito mättää monessa paikassa. On unohdettu asiakas kokonaan (!), on jätetty tehtäviä tekemättä ja ollaan töykeitä asiakkaille. Viimemainittuun ei tästä ajatuksesta ole apua, sillä se on käyttäytymistapa, mutta muihin kyllä. Siitä tavasta on kyllä päästävä eroon ja esimiestahon on pidettävä asia esillä niin, että se menee kovapäisemmäkin kalloon. Vanhus ansaitsee kunnollisen kohtelun. Aina!

Tekniikka avuksi!
Täällä kyllä siirretään palvelut nettiin ja ollaan olevinaan niin fiksuja. Miksi ei hoideta vanhustenhoidon palveluun sovellusta, joka hoitaa asian kerralla selkeäksi?
Henkilökunnalla tulee olla kännykkä, josta on yhteys asiakastietokantaan siltä osin kuin se hoidon kannalta on tarpeen. Tähän sovellukseen tulee lista asiakkaista, joiden luona ko. päivänä tulee käydä. Sovellus vaatii kirjautumisen asiakkaan luo saavuttaessa ja uloskirjautumisen poistuessa. Sovellus kertoo tarkalleen, mitkä asiat tämän vanhuksen kanssa tulee hoitaa ja tehtävät tulee ruksata tehdyiksi. Ei voi perustella unohduksella, kun kaiken voi tarkistaa! Lista tulee tarkistaa aina ennenkuin poistuu vanhuksen luota. Samalla näkyy työnantajalle, paljonko aikaa ko. vanhuksen luona on kulunut. Sovelluksessa olkoon myös mahdollisuus erityishuomioiden lisäämiseen, jotta mahdolliset ongelmat / poikkeusasiat tulevat huomioduksi heti / jatkossa.  Nämä kirjaukset ja tarkistukset ovat tällä tavalla parin-kolmen minuutin juttu. Nythän moni alan työntekijä valittaa, että raportointiin kuluu aivan liikaa aikaa…
Miksi ihmeessä tätä ei saada kaikkialle käyttöön?

Mieluummin roskiin kuin syötäväksi!

(kuva Pixabay)
Voi tätä maailmanmenoa! Raumalla on jossain päiväkodeissa hyödynnetty vaikkapa aamulla jäänyt puuro leipomalla siitä sämpylöitä. Mutta, se vaan ei passaa, on täysin pykälien vastaista. Pykälien mukaan ylijäämäpuuro menee nyt sitten biojätteisiin!

”– Elintarvikelain mukaan tarjolla ollutta ruokaa ei saa jäähdyttää ja käyttää uudelleen, sanotaan Rauman ruokapalvelujohtaja Pirjo Vainion allekirjoittamassa tiedotteessa.” (Lähde: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sampylagate-rauman-paivakodeissa-ylijaamapuurosta-tehtavien-sampyloiden-leipominen-kiellettiin-puuro-menee-nyt-roskiin/6876722#gs.1zLSp3M)

Hemmetti vieköön näitä älyttömiä pykäliä 😡 Arvoisa ruokapalvelujohtaja kertoo tuossa jutussa, että esillä olleessa puurossa voi olla vaikka hiuksia…  amen.

Entäs, jos puuroa tuodaankin esille vain osa ja täydennetään sitä mukaa kun puuroa otetaan. Saako sitä vain keittotilassa ollutta puuroa käyttää sämpylöiden leivonnassa?
Minusta se voisi olla niin, että saman aamun puuroylijäämää voi käyttää sämpylöiden teossa, kun sämpylät nautitaan saman päivän aikana. Opettaisihan se myös ajatusta, että ylimääräistä ruokaa voi jatkojalostaa ja saada näin hävikki minimoitua.

”Enhän tervehdi kahvikeitintäkään”

Suomalaiset ovat kyllä aikamoista mörököllikansaa. Tervehtiminen on monelle aivan liian suurta lähelletuloa. Mieluummin katsotaan ihan muualle tai mennään vaikka kadulla toiselle puolelle. En mä ymmärrä!
Minusta on mukava, kun ihmiset tervehtivät. On päivänselvää (kuuluu ns. hyviin tapoihin – niin on ainakin mulle opetettu), että kaupassa tervehditään myyjää, bussissa kuskia, asiakaspalvelussa asiakaspalvelijaa… Naapuria tietenkin. Ja minusta on mukava tervehtiä vaikkapa niitä ihmisiä, joihin päivittäin tai lähes päivittäin törmää vaikka ulkoillessaan.  Ei se ole millään tavalla minulta pois, kun tervehdin, mutta se voi tuoda monelle hyvää mieltä.

Kyllä mulla meinas mennä kahvi väärään kurkkuun, kun luin toteamuksen: ”Enkä tervehdi myyjää tai bussikuskia, enhän tervehdi aamulla kahvinkeitintäkään.”  Siis että mitä??? Mitä tekemistä on kahvinkeittimen tervehtimisellä myyjän tai bussikuskin tervehtimisen kanssa? Kahvinkeitin on tekninen laite, mutta myyjä ja bussikuski ovat ihmisiä. Mä en tajua tota toteamusta ollenkaan 😳.

En mä ole innostunut joidenkin tavasta halailla aivan tuntemattomiakin. Varmaan siinä menee mulla se reviiriraja. Tuttujen kesken asia on ihan toinen. Mutta, tervehtiminen voi olla vain yksi pieni sana (hei, moi jne.) tai joskus vain hymy. Se kuitenkin on samalla osoitus toisen arvostamisesta. Ainakin mun ajatusmaailmassa…